Isäni ei kykene ajattelemaan muiden parasta. Häntä pitää palvella, hänen luokseen pitää tulla talon toiselta puolelta kun hän puhuu. Hänen luotaan ei saa lähteä ennen kuin hän antaa luvan poistua. Vaikka olisit tekemässä jotain tärkeää, olisit toisella puolella asuntoa, hirveässä kiireessä. Niin ei auta. Häntä on tultava palvelemaan. Sinun on tultava asunnon toiselta puolelta poimimaan hänelle kaukosäädin, joka on sohvapöydällä, isän maatessa sohvalla. Jos hänen puhelimensa soi, se on tuotava hänelle kun hän käskee.

Ja ei. Isäni ei ole fyysisesti rajoittunut. Joten siitä ei ole kyse. Häntä on palveltava, koska hän on kuningas. Hänen sanojensa mukaan. Hänen sanansa on laki, hänen mukaansa.

Hän solvaa toisia, hänen mielestään hänellä on siihen oikeus. Hän vain kertoo totuuden. Tänään hän sanoi äidilleni, että hänen naamansa roikkuu. Ohjeisti vielä, että äidin tulisi hymyillä enemmän jottei naama niin pahasti pääsisi roikkumaan.

Hän on aina kutsunut äitiäni haukkumasanoilla meidän lasten kuullen, aina.

Hän alistaa äitiäni. Äitiini hänen alistamisen tarpeensa kohdistuu näinä päivinä enemmän ja enemmän. Uskoisin sen lisääntymisen johtuvan siitä, että lapset ovat melkein kaikki muuttaneet pois kotoa, ei ole enää ihmisiä joita alistaa. Ja meistä nuorimmainen ei anna isämme kohdella häntä samalla tavalla kuin on meitä muita kohdellut. Mikä on hyvä.

Tuntuu, ettei tätä hänen käytöstään kyseenalaistanut ennen ollenkaan. Aina syytti vain itseään, mutta niin kai se menee narsistien kanssa. He saavat sinulle tunteen, että kohtelun olet ansainnut, niin kuuluu mennä. Ja enhän minä teini-ikää ennen tiennyt edes mistään muusta perhe-elämästä. Sitä ajatteli, että se meininki on normaalia. Jota se ei todellakaan ollut.

Isänpäivän vietto oli täynnä ahdistavia tilanteita, alistamista, syyllistämistä, marttyyrin purkauksia.

On vaikea yrittää olla ihmisen kanssa, joka ei arvosta sinua ollenkaan.

"Homous on sairaus." Mutta lesboissahan ei ole mitään vikaa. -Hänen mielipiteitä.

Häntä pitää kunnioittaa, hän on kuningas. Kyllä juuri näillä sanoilla hän on sen sanonut. Ei ole saivartelua tämä.

Häntä pitää totella, hänen sana on laki.

Hänelle puhuessa sinun pitää olla hänen edessä, jos hänellä on jotain asiaa sinulle, hän käskee sinut luokseen. Ei hän ei tule sinun luokse, vaan sinun pitää mennä hänen luokseen.

Hän ei tee itse ruokaa, hän ei tee itse aamupalaa, hän ei pese pyykkiä, hän ei siivoa. Vaimon hommia, äitini tekee kaiken tuon. Kun hän menee aamulla puoli viideksi töihin, äiti on tehnyt hänelle valmiiksi leivät jääkaappiin ja kahvinpurut on valmiina odottamassa, hänen ei tarvitse kuin napsauttaa kahvinkeitin päälle. Kun hän menee puoli seiskaksi töihin, äidin on herättävä hänen kanssaan, vaikka äiti olisikin menossa iltaan töihin.

Hän ei tee mitään itse mitään sellaista mistä ei pidä, hän teettää työt muilla.

Hän on niin mustasukkainen äidistäni, että epäilee heti pettämistä, jos äidillä menee normaalia kauemmin kaupassa. Hän epäilee pettämistä kun hän on reissuillansa. Äitini ei käy missään, ei tapaa ketään vapaalla, ei mitään.

Isäni.

Koska olen tyhmä.

Psykologi sanoo, koska olen sinnikäs ja sitkeä. Tyhmyyttä se on. Ja pelkuruutta. Olen ollut liian tyhmä ja liian pelokas.

Oon pelänny faijaa.

Ja ajatellut aina loppujen lopuksi tuon olevan parempi kuin ei mitään.

Ei se ole parempi.

Oon tuhlannu opintotukikuukausia viimesen kolmen vuoden osalta oikeen urakalla. Kirsikkana päällä, oon ottanu opintolainaa, 4 000 € opintolainaa. Kolme vuotta hukkaan. Hohhoijakkaa.

Oon niin pettyny itteeni jos meen tämän koulun jälkeen töihin tälle alalle. Niin pettynyt.

Mulla on ollu nyt 6 vuotta aikaa miettiä mitä tahdon tehdä elämälläni.

Ja todellakin oon miettiny. Vastausta en vain ole siihen kysymykseen saanut. Vieläkään.

Päässähän soi Kakkiksen Elämä on huora. Ihana Kakkahätä.

Listoilla ollaan.

Jos mikään ei aiheuta mitään tunnekuohuja.

Kuinka voi jaksaa.

Tahdon tuntea.

Muutakin kuin ahdistuksen.

Tahdon huutaa, kiljua, raivota, rakastaa, himoita, iloita, tuntea kunnolla eläväni.

Väsynyt.

Ukki

On ikävä. En koskaan taho sua unohtaa.

En vieläkään kai täysin tajua että se on totta.

Nään Ukin kärsivät kasvot mielessäni.

Ukkia varmasti pelotti kamalasti, se näkyi Ukin vettyneistä silmistä.

Olen ikuisesti ittelleni vihainen siitä, etten sanonut ukille, että rakastan sitä. Ajattelin, yritin, mutten saanut suutani auki kun oltiin sen viimeisen kerran lähdössä Ukin luota pois.

Ukki ties että se kuolee, sille oli lääkäri kertonut sen. Me ei sitä tiedetty, meille ei kerrottu.

Ukin kaikki toiminnot rappeutui pikku hiljaa. Ensin toinen puoli vartalosta ei toiminut, sitten puhekyky heikkeni pikkuhiljaa, lopulta Ukki ei pystynyt kommunikoimaan mitenkään.

Oli kamalaa olla Ukin vierellä kun Ukki yritti kirjoittaa jotain paperille kertoakseen jotain. Ukki ei pystynyt, tekstistä tuli vain pelkkää suttua.

Silloin olin vielä siinä uskossa, että Ukki voisi parantua. Ukki laitettiin pyörätuoliin, kuntoutettiin. Puolarmetsästä puhuttiin kuin se olisi kuntoutusta varten se siirto. Vaikka se oli oikeasti jo melkein saattohoitoa.

Yritän käsitellä.

Ukki on kuollut.

Ei näin. Ei näin ei saanut tapahtua.

Toivon että äiti jaksaisi. Kestäisi tämän.

Ihan ku sillä ei olisi ollu tarpeeksi rankkaa elämässään jo tähän mennessä.

Oisin halunnut sanoa Ukille sairaalassa, että rakastan sitä. En pystynyt. En osannut.

Haukut kavereitamme, jotka seurustelevat keskenään. Haukut sitä kuinka he tulevat bileisiin, ottavat muutaman ja lähtevät kotiin. Ei nainen kuulostaisi yhtään tutulta omalle kohdalle? Kuukausi sitten olit ite juuri tuollainen, elit juuri tuollaista elämää. Olit sairaalloisen mustasukkainen poikaystävästäsi. Sanoit, että hän on ykkönen. Me kaverit tulemme perästä. Kun vietit meiän kanssa aikaa, olit koko ajan puhelin kädessä, viestittelit miehellesi. Lähdit baarista toiseen baariin hänen luokseen. Et käynyt enää meiän kanssa baarissa, koska mielestäsi baareissa ei ole mitään pointtia eikä mielenkiintoa käydä kun seurustelee. Mitä helvettiä?? Luulin, että käyt meiän kanssa baareissa meiän takia, et miehien. Kuvittelin, että baareihin mennään hengaamaan kavereitten kanssa, pitämään hauskaa. Nyt nään sun käsityksesi. Nyt kun olet sinkku, ja kovaan ääneen toitotat sitä kuinka nautit siitä, kierrät baareissa meiän kanssa kyllä. Mutta edelleen miesten takia. On säälittävää jos elämä pyörii vain miesten ympärillä, se on heikkoutta.