Jos ihminen vain voisi etukäteen ohjailla elämäänsä, aivan kuin jossain lapsuuden barbie leikeissä. Olla tekemättä virheitä kun kaikki olisi valmiiksi suunniteltu niin että kaikki menee hyvin. Olisi hyvä olla, voisi hymyillä ja huokaista välillä helpotuksesta.

Usein kysyn itseltäni miksi olen niin naiivi.

Haaveilen vain että joskus minulla voisi olla hyvä olla. |tiedän| Niin voisi olla jos en aina vain pysähtyisi miettimään. Murehtimaan tekojani. Murehtimaan sitä miksi olen muuttunut.

Hirviöksi.

Jos vain antaisin mennä, en miettisi. En miettisi sitä mitä muut minusta ajattelee. En sitä kuinka kauniita muut ovat.

Jos päässäni ei pyörisi koko ajan, kuin filminä, kaikki ne hetket jolloin minua on potkittu. Kuin potkupalloa. Voisin unohtaa.

Jotain olen oppinut näiden itsesäälissä rypemieni vuosien kautta. Älä koskaan näytä ihmisille todellista luontoasi. Älä koskaan ole omaitsesi. Älä koskaan anna kenenkään tulla liian lähelle. Sattuu.