Kuinka monta kertaa päätän muuttuvani, ryhdistyväni. Niin monta kertaa olen päättänyt, ja yhtä monta kertaa perunut kaiken. Sama laiska, sama vätys, sama ihraperse, sama ja sama.

Kuinka välillä joku kappale kuvaa tunteitani enemmän kuin mikään:

Too late to defend, I'm buried - insane
don't you know there's more to life than to win
are you that kind of stereotype?
it's no time, there's no time
there's nothing I could answer

No Speech
as long (as) I get nothing
No Speech
as long (as) I get nothing
but I want to get home
let me free, this is not my home
Guano Apes_no speech

"I'm a little creature
just a tiny fool
the whipper snapper
to be your funny tool
The time will come"

Guano Apes-gogan

Kun olo on niin vikainen, ja eriskummallinen. Joukkoon sopimaton. Ulkokuori keskiverto, luonne keskiverto, erityisen ujo, keskiverto elämä, lukuun ottamatta ja laskematta pieniä ja suuria salaisuuksia. Silti Ihmisille omituinen. Ja kun olo vain jatkuu ja jatkuu, läpi pienen tytön elämän. Mikä onkaan tarinan loppu?