Vapaus koitti taas vihdoin, mutta silti liian myöhään. Parin kuukauden päästä taas uudestaan, joku leikkaus. Ei tahtoisi enää ikinä sinne, niihin masentaviin maisemiin, vaaleanpunaisiin pyjamiin ja aina vaihtuviin vanhoihin vierustovereihin. Ahdistus.
Tänään oli ollut tarkoitus mennä baariin lakin kunniaksi, mutta ei kykene, kunto ei kestä ja lääkkeet ei sitä salli. Surkeus. Mustis kun muut menee.