Kun poikaystävä raiskaa.

Olenko huono, onko vika minussa? Miksi mikään ei riitä? Kadutko?

Ei se auta, sitä ei saa tekemättömäksi. Miksi en hymyile? Miksi en anna sinun koskettaa? Ja vielä ihmettelet miksi tunnen itseni huonoksi.

Haluat. Minä en. Sen jälkeen olen pelännyt vielä enemmän. Tiedän että olin pelokas myös ennen sitä. Kuinka voisin nauttia. Aina sattuu.

Pidät märkivien haavojeni auki repimisestä. Et anna niiden koskaan umpeutua.

Kaikki mikä liittyy seksiin, on vain tehnyt kipeää. Ja nyt, kuin viimeinen viilto, tämä.

Olen oppinut vihaamaan seksiä. Ihmisiä sen kautta. Kaikki on niin lihallista, pelkkää seksillä myymistä, pelaamista, himoa. Jättäkää minut edes hetkeksi rauhaan. Vaikka suljen silmäni. Nään sen kaiken uudestaan ja uudestaa.

Muistatko kuinka lupasit hakata ne pojat rautaputkella kuntoon jossa heidän pippelit ei enää liikahtaisikaan? Ne pojat, ne 3 poikaa jotka halusivat täyttää kaikki 3 reikääni pippeleillään. Entä nyt. Teit itse samoin. Olet samanlainen kuin ne muutkin.

Joskus puhuit kauniita, kuulostit aivan erilaiselta. Vakuutit minut, et ollut samanlainen kuin muut, halusit kaunista. Olin väärässä. Aina varon, etten sortuisi sinisilmäisyyteen. Virheitä tekee kaikki.

 

'